Suomi suurin EU:n tuensaaja meriliikennehankkeissa

Euroopan unionin liikennepolitiikka tähtää lisäämään Euroopan taloudellista toimeliaisuutta ja vähentämään liikenteen haitallisia päästöjä. Sitä varten on määritelty kaikki liikennemuodot kattava liikenneverkko TEN-T (Trans-European Transport Network), joka koostuu kahdesta tasosta: vuoden 2030 loppuun mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja kattavasta verkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2050 loppuun mennessä.

TEN-liikennepolitiikan merellinen ulottuvuus ovat Merten Moottoritiet, jonka tavoitteena on parantaa satamien välisiä meriyhteyksiä. Nykyisellä rahoituskaudella 2014–2020 Suomi ja suomalaiset yritykset ovat olleet suurin tuensaaja Merten Moottoritiet -hankkeissa. Suomeen on tullut EU-tukea yhteensä 77,7 miljoonaa euroa eli suunnilleen saman verran kuin toiseksi suurin tuensaaja Ranska (41,1 M€) ja kolmantena oleva Ruotsi (36,8 M€) ovat yhteensä saaneet omiin Merten Moottoritiet -hankkeisiinsa.

TEN-T-verkkojen rahoitusvälineen CEF:n (Connecting Europe Facility) kautta Suomelle myönnettiin rahoituskaudella 2007–2013 kaikkiaan 188 miljoonaa euroa, mistä noin 45 miljoonaa meriliikenteen hankkeisiin. Nykyisellä kaudella 2014–2020 Suomi on toistaiseksi saanut noin 185 miljoonaa euroa, mistä noin 115 miljoonaa meriliikenteelle.

– Olemme viime vuosina investoineet yhdessä sidosryhmiemme kanssa satoja miljoonia euroja useissa eri projekteissa rakentaessamme maailman toimivinta satamaa ja siihen liittyviä kuljetus- ja matkareittejä. Koordinoimissamme EU-projekteissa on ollut mukana useita varustamoja ja muita meille tärkeitä sidosryhmiä. EU:n TEN-T- ja CEF-järjestelmien taloudellinen tuki on ollut merkittävää useissa projekteissamme ja hyödyttää koko Suomea, Helsingin Sataman talous- ja kehitysjohtaja Pekka Meronen kommentoi.

Rakennusneuvos Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, ettei EU tue maaliikenteen tiehankkeita enää lainkaan.

– Se johtuu ilmastopolitiikasta, jolla halutaan suosia rautatieliikennettä. Siinä sivussa on kasvanut meriliikennehankkeiden osuus.

Suomen alueella kattavaan TEN-T-verkkoon kuuluu noin 8 800 kilometriä teitä ja ratoja sekä 18 lentoasemaa ja 12 satamaa. Ydinverkolla on Suomessa noin 2 460 kilometriä teitä ja ratoja. Ydinverkkoon kuuluvat myös Saimaan vesiväylät, Helsingin ja Turun solmukohdat sekä Haminan-Kotkan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamat sekä Kouvolan tie- ja raidekuljetusten terminaali.

– Komission ideana on, että TEN-verkko on niin laaja, että jos tuetaan kattavaa verkkoa, tuki hajoaa liian laajalle eikä nopeasti näkyviä tuloksia saada aikaan. Siksi valtaosa rahoituksesta menee ydinverkon investoinneille, mikä tarkoittaa kaikkein tärkeimpiä väyliä, Parantainen sanoo.

Varustamot toivovat myös tutkimusrahaa

Suomen Varustamoiden toimitusjohtajan Tiina Tuurnalan mielestä on perusteltua, että Suomi on ollut EU:n suurin tuensaaja Merten Moottoritiet -rahoituksessa, ottaen huomioon Suomen poikkeuksellisen vaikeat talviolosuhteet ja riippuvaisuuden merikuljetuksista.

– Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat jäätyvät normaalina talvena ja lähes 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse. Se tarkoittaa, että merten moottoritien on toimittava sujuvasti kaikissa oloissa, hän sanoo.
Talvimerenkulun varmistamisen ohella EU-tuetuissa hankkeissa ovat painottuneet ympäristöinvestoinnit ja päästöjen vähentäminen.

– Merikuljetukset ovat jo tällä hetkellä ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, ja kaikki alan toimijat satsaavat todella paljon päästöjen vähentämiseen. Päästöttömään merenkulkuun etsitään ratkaisua kuumeisesti, Tuurnala toteaa.

Hän toivoo merenkulun painottuvan myös EU:n tulevalla rahoituskaudella.

– Suomen tulee pyrkiä saamaan esimerkiksi Green Deal -ohjelman rahoituksesta merkittävä osuus vähäpäästöisen merenkulun edistämiseen. Myös tutkimusrahoituksessa olisi aika kohdentaa merenkululle oma selkeä ohjelmansa. Raideliikenne ja ilmailu saivat jo Horizon 2020 -ohjelmassa omat hankekokonaisuutensa. Nyt olisi tärkeää saada Horizon Europe -ohjelman puitteissa kohdennettua merkittävä rahoitus nollapäästöisen merenkulun tutkimukseen ja kehitykseen, Tuurnala linjaa.

Green Deal on komission työohjelma, joka julkistettiin uuden komission aloittaessa. Siinä on listattu lainsäädäntöehdotuksia, joita komissio aikoo toimikaudellaan esittää. Green Deal keskittyy paljolti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Se ei ole kerralla päätettävä kokonaisuus, vaan koostuu useista komission säädösehdotuksista, joita EU:n parlamentti ja neuvosto käsittelevät.

Juha Parantainen uskoo vaihtoehtoisten polttoaineiden järjestelmiin tulevan rahoituksen säilyvän EU:n yhtenä painopisteenä jatkossakin.

– Green Deal -ohjelmassa sanotaan aika suoraan, että komissio aikoo avata erityisiä hakuja vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseen. Niissä satamat voivat olla vahvasti esillä, Parantainen sanoo.

Hän on hoitanut Verkkojen Euroopan asioita liikenne- ja viestintäministeriössä tällä erää pari vuotta, ja edellisen kerran 2000-luvulla. Parantainen muistaa, kuinka Merten Moottoritiet -asetuksen muotoiluja aikanaan väännettiin.

– Meidän intressissä oli silloin keksiä instrumentti, jolla voimme kytkeä itsemme manner-Euroopan verkkoihin, koska Suomi on tavallaan saari EU:ssa. Hankkeissa on myös maaliikenneosuuksia ja terminaali-investointeja, ja aina vähintään kahden jäsenmaan on oltava niissä mukana. Suomella on ollut hankkeita varsinkin Viron, Ruotsin ja Saksan kanssa, ja Suomi on saanut tästä konseptista eniten.

Uusi rahoituskausi alkaa 2021

CEF-rahoituksen uusi 7-vuotinen kausi alkaa ensi vuoden alusta. Rahoituskaudelle valmistellaan aina erikseen budjetti ja säännöt, miten rahoitusta käytetään, eli CEF-asetus. Rahoituspäätös on osa koko unionin budjettia. Siitä neuvoteltiin valtionpäämiesten tasolla helmikuun lopulla, mutta neuvottelutulosta ei tuolloin syntynyt. Ennen koronaa kaavailtiin, että seuraava valtionpäämiesten tapaaminen voisi olla toukokuussa.

– Voi olla, että koronan takia komission ehdotukseenkin tulee muutoksia. Tämän vuoden aikana tulee kuitenkin jonkin näköinen päätös, koska rahoituskausi alkaa ensi vuoden alusta, Parantainen sanoo.

Nykyisessä esityksessään komissio esittää noin 27 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin. Myös Merten Moottoriteille on varattu rahoitusta. EU:n rahoituskehys on jäsenvaltioiden asia. Siksi siitä neuvottelevat valtiojohtajat, ja unionin parlamentilla on vain kuittaava rooli. Myös komission täytyy muodollisesti hyväksyä budjetti.

Siinä missä rahoituspäätös kattaa koko EU:n budjetin, CEF-asetus koskee vain liikenne-, energia- ja telesektoreita, joihin CEF-rahoitusta käytetään. Parantainen uskoo, että rahoituspäätöksen jälkeen CEF-asetus lyödään lukkoon nopeasti, sillä paketti on melkein valmiiksi neuvoteltu. Hänen mukaansa asetusehdotus on Suomen näkökulmasta erittäin myönteinen.

Pääradasta ydinverkkokäytävä

Asetuksessa on ydinverkkoakin suppeampi taso, jonka muodostavat ydinverkon käytäviksi kutsutut yhteysvälit. Tähän asti Suomea on koskenut vain etelärannikon suuntaisesti Turusta Vaalimaalle suuntautuva ydinverkon käytävä.

– Meillä on ollut vähän sellainen ongelma, että vaikka olemme saaneet meriliikenteen tukemiseen hyvinkin tukea, niin Suomen ainoalla ydinverkkokäytävällä ei ole isoja rautatiehankkeita. Koska tukea ei nykyisin enää saa tiehankkeisiin, olemme saaneet isoihin infrahankkeisiin vähemmän tukea kuin vielä 10–15 vuotta sitten, Parantainen sanoo.

Toinen Suomeen ulottuva ydinverkon käytävä on ulottunut Baltiasta Helsinkiin.

– Nyt komission ehdotuksessa esitetään etelästä tulevaa käytävää jatkettavaksi Suomen halki Tornioon asti ja siitä edelleen Ruotsin puolelle ja Norjan Narvikiin. Se tuo meille paljon tukikelpoisia hankkeita, Parantainen sanoo.

Ehdotetulle Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävän jatkeelle Helsingistä Tornioon sijoittuu Suomen päärata.

– Kun saamme Suomen halki kulkevan osuuden kartalle, siellä on paljon potentiaalisia ratahankkeita, joilla on merkitystä myös satamien kuljetusten kannalta.