Suomella on mahdollisuudet kasvaa tuulivoiman suurvallaksi
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään merituulivoiman elinkeinomahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa. Helsingin Satama tukee tutkimusta lahjoituksella.
Merituulivoimaa on paljon esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa. Myös Ruotsin merialueille on suunnitelmia merituulipuistoista. Helsingin yliopiston hankkeessa väitöskirjatutkija Jamie Jenkins pyrkii selvittämään, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia Suomessa on merituulivoiman laajamittaiselle hyödyntämiselle.
– Jos ristiriidat maa-alueilla kasvavat mahdottomiksi, on luontevaa viedä energiantuotantoa merelle, matalikoille, jossa voimalat ovat kauempana asutuksesta ja ehkä myös lintujen muuttoreiteistä, sanoo väitöskirjan ohjaaja, Itämeren suojelun ekonomian professori Kari Hyytiäinen.
Suomessa on yksi rannikon tuntumaan merelle rakennettu tuulipuisto Tahkoluodossa, Porissa, mutta Jenkinsin tutkimuksessa selvitetään mahdollisuuksia rakentaa merituulivoimaa myös kauemmaksi merelle.
– Suomella on mahdollisuus kasvaa tuulivoiman suurvallaksi. Tuulta ja tilaa riittää toistaiseksi sekä maalla että merellä.
Jenkinsin väitöskirja rakentuu kolmesta artikkelista, joista ensimmäinen odottaa julkaisua. Siinä arvioidaan tuulivoiman kehitykselle tärkeitä muutosajureita. Kahdessa muussa artikkelissa tutkitaan mahdollisia mutta ennakoimattomia merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuulivoiman kehitykseen, sekä siirtymäpolkuja, joiden kautta visiot merituulivoimasta osana Suomen energiajärjestelmää voidaan toteuttaa.
Aineisto tutkimuksiin kerätään sidosryhmätyöpajoista, joissa tuulivoiman, meriensuojelun ja merialuesuunnittelun asiantuntijat yhdessä keskustelivat ja pyrkivät rakentamaan konsensusnäkemystä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Asiantuntijaryhmiin kuuluu edustajia muun muassa yrityselämästä, tutkimuksesta, aluehallinnosta ja valtionhallinnosta.
– Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen sekä lajikadon torjunta ovat globaaleja kysymyksiä, joissa talouden ja luonnon välinen vuorovaikutus on tärkeää ymmärtää. Haemme kustannustehokkaita keinoja suojella merta ja samalla mahdollistaa kestävien elinkeinojen kehitys merialueilla, Hyytiäinen sanoo.
Tuulivoimalat ja satamaliiketoiminta eivät lähtökohtaisesti kilpaile Itämerellä.
– Molemmissa on kyse meren tilankäytöstä. Merellä kulkee laivareittejä, siellä on suojelullisesti tärkeitä alueita, siellä kalastetaan, ja nyt sinne ollaan tuomassa tuulivoimaloita. On iso kysymys, miten kaikki toimintamuodot sovitetaan tilassa siten, että haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä ja kaikille elinkeinoille tarjoutuu kasvumahdollisuuksia.