Helsingin Satama
15.05.2022 //
Teksti:
Kari Martiala
//
Kuva:
Helsingin Satama

Satamat ovat aktiivisia turvallisuusasioissa

Turvallisuusasioissa ei tule koskaan valmista, työtä riittää aina. – Olemme kuitenkin hyvällä mallilla, koska turvallisuuteen suhtaudutaan satamissa niin positiivisesti ja avoimesti, ollaan aktiivisia ja osallistutaan, Suomen Satamaliiton valmiuspäällikkö Aili Lampilinna sanoo.

Turvallisuusasioiden keskiössä ovat huoltovarmuuskriittisiksi luokitellut satamat. Helsingin Satama on luonnollisesti ryhmän suurin yksikkö.

– Helsingin Satamassa ollaan hyvin pitkällä valmiusasioissa. Heillä on pitkät perinteet Helsingin kaupungin turvallisuuskulttuurista, jossa he ovat muihin kaupunkeihin verrattuna todella pitkällä. 

Siinä näyttäytyy kaupungin koko, on resursseja ja paljon toimintoja, joka edellyttääkin paljon työtä varautumisasioissa, Suomen Satamaliiton valmiuspäällikkö Aili Lampilinna kuvailee.

– Helsingin haasteet ovat moninaiset, pitää varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Pandemian vaikutuksetkin näkyivät eri tavalla koronakriisin aikana. 

Satamaliitto tekee yhdessä satamien kanssa selvityksiä ja harjoituksia. 

– Olemme varmistaneet yhteydet huoltovarmuuskriittisiin satamiin, tunnemme toisemme ja verkoston kautta satamat voivat tukea toisiaan, esimerkiksi kyberturvallisuudessa ei tarvitse jäädä yksin. Meillä on esimerkiksi kyberturvallisuustyöryhmä sekä Satamapoolitoimikunta. Se yhtenäistää joukkoa, kun satamat näkevät mitä muut tekevät. Valmiusasiat näyttäytyvät erilaisina eri satamissa, mikä johtuu eroista toimenkuvissa ja henkilöstöresursseissa.

– Ylläpidämme tilannekuvaa, teemme jatkuvuussuunnittelua ja harjoittelua, Satamapoolin selvityksiä, kuten viimeksi satamien sähkönsaannin turvaamista koskevan selvityksen. 

Satamilla on myös yhteinen verkko- ja tietoturvaryhmä, jossa jaetaan kokemuksia ja jossa asiantuntijat voivat antaa toisilleen vinkkejä. 

Sataman toiminta on sen omalla vastuulla

Satamien toiminnan jatkuvuus on niiden omalla vastuulla, eikä satamissa voida tuudittautua siihen, että joku muu tulisi huolehtimaan jatkuvuuden hallinnasta. Se on sataman oma asia.

– Satamissa on todella paljon arjen turvallisuutta ja ihan päivittäistä turvallisuusasiaa.

Esimerkiksi työturvallisuus on osa jokapäiväistä arkea ja sen hyväksi tehdään satamissa paljon työtä. 

Turvallisuus- ja varautumiskenttä on laaja ja monikirjoinen. Sen rinnalla varautuminen poikkeusoloihin ja vakaviin häiriötilanteisiin on normaalioloissa vapaaehtoista.

– Varautuminen äärimmäisiin tilanteisiin on aikaisemmin saattanut arjessa vähän unohtuakin, mutta nyt pandemian ja Ukrainan kriisin myötä se on huomattavasti enemmän läsnä. Uhkakuvat ovat kasvaneet ja satamissa tarkistetaankin suunnitelmia vakavampien tilanteitten varalle. Turvallisuus on moni-ilmeinen asia, Lampilinna sanoo.

Huoltovarmuus on osa turvallisuutta

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä on 22 poolia, joista yksi on tämän vuoden alussa perustettu Satamapooli. Sen tarkoituksena on tukea huoltovarmuuskriittisten satamayhtiöiden ja -operaattoreiden sekä niiden kumppaneiden varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Toimintaa ohjaa satamapoolin toimikunta

Huoltovarmuuskeskuksen ja logistiikkasektorin strategisten linjausten mukaan. Satamapoolin puheenjohtajana toimii Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

– Me Satamapoolissa olemme osa laajaa poolikenttää, jossa tehdään yhteistyötä muiden huoltovarmuuskriittisten toimialojen kanssa. Meille keskeisiä yhteistyötahoja ovat metsä-, kemian-, maakuljetus- ja vesikuljetuspooli. Huoltovarmuuskeskus hoitaa monia osa-alueita, kuten varmuusvarastointia ja he myös koordinoivat tilannekuvan kokoamista ja ylläpitävät huoltovarmuusrahastoa. Sitä kautta myös palkataan poolisihteereitä liittoihin pyörittämään poolin toimintaa, Lampilinna kuvailee.

Pandemia ja Ukrainan tilanne ovat tehneet huoltovarmuudesta kiinnostavan puheenaiheen yrityksistä tavallisiin kadunmiehiin.

– Meidän ei enää tarvitse markkinoida ja houkutella kuulijoita huoltovarmuustapahtumiin, ne täyttyvät tosi nopeasti, hän kertoo.

Kaikki pääsevät tiedon äärelle

Satamapoolissa tehdään viikoittain tilannekuva, harjoituksia ja selvityksiä sekä tiivistetään yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Poolit ovat tiivistäneet esimerkiksi Satamaliiton ja Satamaoperaattoreiden välistä yhteistyötä varautumisessa.

Kyberturvallisuus on jatkuvasti ajankohtainen osa kokonaisturvallisuutta. Sen keskeinen haaste on, että yritysten palveluksessa on vain vähän kokopäivätoimisia ict-ihmisiä. Kyberturvallisuuteen keskittyvät ihmiset ovat ihan yksittäistapauksia satama-alalla.

– Satamien kyberturvallisuudesta on tehty toimialakartoitus, jossa sitä verrattiin muihin toimialoihin ja satamat olivat ihan hyvällä mallilla. Se päivitetään tänä vuonna ja näemme, onko siinä tapahtunut kehitystä.

Yhteistyö viranomaisten kanssa

Helsingin Satama tekee hyvää yhteistyötä monien viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja järjestetään yhteisiä harjoituksia.

– Puolustusvoimat harjoittelevat omaa toimintaansa ja satama antaa siihen heille tilannealustan. Pooliharjoituksiin voi tulla Puolustusvoimilta uhkaskenaario, jonka mukaan harjoitellaan sitä, miten satama siihen reagoi, Lampilinna kuvailee.

Kaartin jääkärirykmentissä tiedostetaan satamien merkitys sekä huoltovarmuuden että sotilaallisen toiminnan kannalta.

– Merelliset toimijat ovat oikeassa korostaessaan sitä, että "Suomi on saari", Kaartin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Heininen sanoo.

– Satamat, kuten useat muutkin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvät kokonaisuudet edellyttävät moniviranomaistoimintaa. Onnistuakseen se vaatii jatkuvaa suunnittelua, yhteistä tilannekuvaa sekä käytännön harjoittelua. Kaartin jääkärirykmentti toteuttaa säännöllistä yhteistoimintaa eteläisen rantamaan satamien kanssa ja harjoittelemme satamissa sekä satamaviranomaisten kanssa vuosittain, Heininen jatkaa.