Maasähkö tuo sataman suurimmat päästövähennykset

Maasähkön käyttöönotto nivoutuu tiukasti Helsingin Sataman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Satama on asettanut tavoitteekseen olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

– Nämä ilmastotavoitteet ovat voimakkaimmin muutosta ajava tekijä, kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte sanoo.

Sataman hiilineutraaliusohjelmassa tavoitteita on asetettu sataman oman toiminnan lisäksi koko sataman alueen toimintojen päästöille.

– Laivojen laiturissa olon aikana tuottamat päästöt ovat näistä suurimmat, Sataman hiilineutraaliuuteen tähtäävistä toimista vaikuttavin on luonnollisesti aluksille tarjottavaan maasähköön investoiminen, Slotte toteaa.

Suurimmat vaikutukset linjaliikenteessä

Linjaliikenteessä olevat alukset käyvät yleensä satamassa liki päivittäin ja viipyvät siellä pitkiä aikoja. Satama aloitti maasähköinvestoinnit linjaliikenteestä.
– Kun nämä alukset liittyvät maasähköön ja sammuttavat omat apukoneensa ja sähkögeneraattorinsa, syntyvät suurimmat maasähköllä saatavat päästövähennykset. 

Länsisataman liittymän valmistuttua kaikissa keskustan satamissa pidempään laituriin ankkuroitunut linjaliikenne hyödyntää maasähköä.

– Maasähkön käyttö vähentää alusten päästöjä laiturissa 50–80 prosenttia. Todennäköisesti olemme lähempänä tuota 80 prosenttia, mutta aluksien lämmitys kylminä vuodenaikoina ei tapahdu maasähköllä eli arviomme on sen takia varovainen.

Matkustaja-alusten tarvitsema sähkö tuotettiin aiemmin laivojen omilla generaattoreilla. Pelkästään yksi linjaliikenteessä oleva alus saattoi tuottaa laituripaikalla hiilidioksidipäästöjä vuodessa toista tuhatta tonnia.

Kaikki alukset maasähkön piiriin

Slotte kertoo, että seuraavaksi vuorossa ovat risteilijät ja rahtiliikenne.

– Haluamme tarjota myös Helsingissä vieraileville kansainvälisille risteilijöille maasähköä.

Vuosaaren satamassa puolestaan valmistellaan rahtiliikenteen siirtymistä maasähkön pariin.

– Päätös maasähköliittymän rakentamisesta Finnlinesin Travemunden ja Helsingin välistä reittiä liikennöiville laivoille on jo tehty ja valmistuu ensi vuonna.

Varustamot satsaavat myös maasähköön 

Helsingin satamalle maasähköinvestoinnit ovat merkittäviä.

– Pelkästään laiturille rakennettavan yhden laitteiston hinta on toista miljoonaa. Lisäksi kustannukset nousevat, jos joudumme vahvistamaan sähkön runkoverkkoa. 

Slotte korostaa, etteivät sataman investoinnit yksin riitä. Myös varustamoille tulee kustannuksia maasähköön siirtymisestä.

– Esimerkiksi Tallink Siljan MyStar-alukseen tarvittavat maasähkökytkennät tehtiin jo telakalla. Saman varustamon muutamia vuosia aiemmin valmistuneeseen Megastar-alukseen kytkennät sen sijaan rakennettiin jälkikäteen, kuten moniin muihinkin eri varustamoiden linjaliikenteessä oleviin aluksiin.

Tulevaisuuden mobiiliratkaisut

Maasähköliitäntöjen tekniset standardit eivät ole vielä täysin kattavia.

– Pistokkeiden sijaintia laivassa ei esimerkiksi ole määritelty. Joissakin ne voivat olla keulassa ja toisissa perässä. Tämä asettaa haasteita laiturilaitteistolle.

Helsingin satamaan on nyt rakennettu kiinteitä liittymispisteitä linjaliikennettä varten. 

– Tulevaisuudessa investoimme myös siirrettäviin mobiiliratkaisuihin. Näin saamme myös suurimman osan konttiliikenteestä ja kansainvälisen risteilyliikenteen maasähkön piiriin. 

EU 55 asettaa tavoitteet

EU:n ilmastopaketissa on asetettu tiukat tavoitteet maasähkön käytölle. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa EU-alueen satamissa vierailevien konttilaivojen, ropax-aluksien ja matkustaja-aluksien on oltava 90-prosenttisesti kytkettynä maasähköön.

– Kansainvälisesti vertailtuna me olemme Suomessa aivan tämän kehityksen kärjessä yhdessä muiden pohjoismaalaisten sisarsatamiemme kanssa.

Slotte muistuttaa, että maasähkön käyttöönotto on kuitenkin vain yksi satamien kestävän kehityksen tavoitteista.

– Kestävän kehityksen eteen tehdään hyvin paljon muitakin asioita.