Helsingin Satama
15.05.2022 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Timo Porthan

Kriisin jälkeen uusi kriisi

Kahden vuoden poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen Helsingin Satama on kohdannut muiden mukana uudenlaisen kriisin, kun Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa.


Koronakriisin vaikutus Helsingin Sataman matkustajamääriin oli dramaattinen, ja tapahtui yli yön. Helsingin ja Tukholman liikenne oli pitkään pysähdyksissä. Satamien ja ylipäätään meriliikenteen tehtävä oli pandemiankin aikana pitää Suomi kiinni maailmassa, mikä oli huoltovarmuudelle keskeistä.

– Tietyllä tavalla se on parantanut valmiuksiamme Suomessa vastata myös Ukrainan sodan seurauksiin, joista kaikkea eteen tulevaa ei vielä edes tiedetä, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari uskoo.

Helsingin ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen merkitys rahtireittinä korostui. Vaikka laivat ovat alun seisokkien jälkeen pääsääntöisesti liikennöineet pandemia-aikanakin, matkustajamäärät ovat olleet hyvin alhaisella tasolla.

Nyt sota Ukrainassa on painanut koronan taka-alalle ihmisten mielissä, vaikka tauti jyllää enemmän kuin koskaan. Koronahuolten hiipuminen näkyy sataman matkustajamäärissä.

– Nyt kahden vuoden jälkeen ollaan ensimmäistä kertaa kohdassa, jossa oikeasti on palautumisnäkymä. Matkustajaliikenne on lähtenyt positiiviseen kehitykseen viimeisten parin kuukauden aikana, Haapasaari toteaa.

Hänen mukaansa näkymän paraneminen liittyy yhtäältä pandemian muuttumiseen enemmän flunssatyyppiseksi, koska rokotteet estävät suuren osan koronan pahimmista oireista. Toisaalta matkailun käynnistyminen on edellyttänyt yhteiskunnan avaamista ja rajoitusten poistamista ylipäätään.

– Siksi ihmiset uskaltavat matkustaa. Tästä vuodesta, ja ennen kaikkea tärkeästä kesäkaudesta, voi hyvinkin tulla varsin hyvä lähimatkustamisessa, Haapasaari arvioi.

Yhdeksän miljoonaa matkustajaa mahdollista

Tukholman liikenne toimii Helsingin Satamasta jo täydellä kapasiteetilla, ja matkustajamäärät Tallinnaan ovat kasvussa. Korona-aikana sataman matkustajamäärä putosi 12 miljoonasta alle neljän miljoonan vuosittaiseen matkustajaan. Haapasaari odottaa tänä vuonna päästävän jo 8–9 miljoonan matkustajan tietämille. Silti uusikin kriisi vaikuttaa laivamatkailuun. Itämeren turvallisuustilanne ja sen kehittyminen ratkaisevat, miten kansainvälinen turismi palautuu. Täksi vuodesi sitä ei isossa mittakaavassa ollut tulossakaan.

– Aasia on koronan takia hyvin pitkälti vielä kiinni, ja sieltä tuleva turismi ottaa viivettä myös Ukrainan sodan myötä, Haapasaari toteaa.

Sota vaikuttaa myös rahtiliikenteeseen.

– Konttiliikenteessä on ollut haasteita koko pandemia-ajan, ja Ukrainan sota on pahentanut niitä. Venäjän tuonnin putoaminen pois konttiliikenteen luupista hankaloittaa konttien saatavuutta Suomeen ja viivästyttää toimitusketjuja edelleen, Haapasaari sanoo.

Hän näkee mahdolliseksi, että osa vaikutuksista kompensoituu kumipyöräliikenteen kasvulla, joka on viimeisimmän vuoden aikana ollut vahvaa.

Kaikilla edessä isot investoinnit

Uusi kriisi nopeuttaa myös meriliikenteessä vihreää siirtymää, joka on enimmäkseen vasta edessä. Haapasaaren mukaan lähivuodet ovat haastavia koko merenkulkualalle.

– Päästövähennykset ja ilmastonmuutokseen vastaaminen tulivat korona-aikana pöydälle entistä vahvemmin. Nyt sotatilanne vauhdittaa siirtymää entisestään. Se tarkoittaa kaikille merenkulkualan toimijoille mittavia investointeja lähivuosina, Haapasaari muistuttaa.

Osaan vihreän siirtymän edellyttämistä toimista ei ole vielä ratkaisua. Esimerkiksi alusliikenteen fossiilisia korvaavat polttoaineet ovat vasta kokeiluasteella.

Helsingin Satama on oman kehittämisohjelmansa suunnittelu- ja luvitusvaiheessa. Toimitusjohtajan mukaan perusprinsiipit eivät ole muuttuneet, vaikka maailma on muuttunut merkittävästi.

– Kyseessä on kuitenkin koko vuosikymmenen mittainen ohjelma. Jos toimintaympäristössä tapahtuu radikaaleja muutoksia, niihin pystytään reagoimaan matkan varrella.

Esimerkiksi 2020-luvun jälkipuoliskon rakennuskustannusten tasoa ei vielä tiedetä. Samaan hengenvetoon Haapasaari toteaa, että satamia tehdään vuosikymmenten tarpeisiin eli suhdannevaihtelujen yli.

Strategiatyö alkamassa

Satamayhtiö näkee ajankohdan hyväksi strategian päivittämiselle. Toimitusjohtajan mukaan työ käynnistyy jo ennen kesää.

– Kun toimintaympäristössä on ollut viime vuosina niin paljon turbulenssia, täytyy strategiatyössäkin painottaa sitä, millä tavalla näihin erilaisiin kehityskulkuihin vastataan, Haapasaari ajattelee.

Hänen mukaansa ennalta paalutettu strateginen painopiste satamalle on kehittämisohjelman toteuttaminen tällä vuosikymmenellä.

– Myös ympäristöteemat ja hiilineutraaliuden toimenpideohjelma ovat keskeisiä. y