Helsingin valtuusto linjaa sataman tulevaisuutta vuosikymmeniksi
Helsingin kaupunginhallitus päätti eilen maanantaina kauaskantoisesta päätösesityksestään valtuustolle satamatoimintojen keskittämisestä. Jos valtuusto päättää helmikuussa kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, kaikki ruotsinlaivat kulkevat yksinomaan Katajanokan kautta. Vastaavasti Tallinnan ja Helsingin välinen matkustajaliikenne keskitetään Länsisatamaan. Linjaus antaisi yhtä aikaa suotuisan näkymän satamaliikenteen ja kaupungin kehittämiselle.
Keskittäminen vähentäisi merkittävästi Katajanokan satamaan liittyvää maaliikennettä ja Eteläsatamasta matkustaja-autolauttaliikenteen satamatoiminnot loppuvat kokonaan. Tämä mahdollistaa arkkitehtuuri- ja designmuseon sijoittamisen alueelle sekä vapauttaa tilaa rantavyöhykkeeltä kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Ydinkeskustan alueella ilmanlaatu paranee ja meluhaitat vähentyvät.
Kaupunginhallituksen päätösesityksen mukaan eteneminen tarkoittaisi Helsingin Satamalle kehittämisohjelman käynnistämistä tarvittavien investointien toteuttamiseksi. Merkittävin yksittäinen hanke on Länsisatamasta Länsiväylälle rakennettava tunneli, jotta liikenteen keskittäminen Länsisatamaan on mahdollista. Sataman rahti- ja lännen suunnan henkilöautoliikenne on tarkoitus siirtää katutasolta maan alle.
Historia osoittaa satamatoimintojen sijoittamispäätösten muokkaavan kaupunkia ja vaikuttavan sataman toimintaedellytyksiin yli sadan vuoden aikajänteellä. Siksi kaupunginhallituksen käsittelyä edelsi laaja selvitystyö, jota olivat tekemässä maan parhaat asiantuntijat.
Asiantuntijat selvittivät eri vaihtoehtoja
Valmistelun aikana pohdittiin kahta muutakin vaihtoehtoa. Ensimmäisessä satamatoiminnot olisivat jatkuneet nykyisellään, mikäli olisi ollut satamaliikenteen kehittymiselle suotuisin vaihtoehto. Toisessa Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne olisi keskitetty keskusta-alueen ulkopuolelle Vuosaareen. Tämä olisi arvioiden mukaan leikannut matkustajaliikennettä viidenneksellä, mikä olisi heikentänyt Helsingin elinvoimaa merkittävästi.
Pääkaupunki joutuu kantamaan vastuuta koko Suomesta. Helsingin seutu on maan väestökeskittymä, kaupan, palveluelinkeinojen ja hallinnon keskus, jonka toimivuus edellyttää tiheitä laivayhteyksiä. Suomi on kaukana väkirikkailta markkinoilta, mikä on edellyttänyt Suomelta muita maita parempaa kuljetusten kustannustehokkuutta. Helsingin satamien liikenteessä onkin kyetty yhdistämään rahdin ja matkustajien kulku samoilla laivoilla, mikä vähentää samalla myös meriliikenteen päästöjä.
Helsingin kaupunginhallitus on joutunut ottamaan huomioon monta näkökulmaa pohtiessaan keskusta-alueen kehittämistä. Mikäli valtuusto hyväksyy helmikuussa kaupunginhallituksen esityksen, se antaa merenkulun toimialalle ennustettavuutta. Investoinnit laivoihin, laitureihin ja terminaaleihin ovat massiivisia. Linjaukset eivät voi vaihtua joka valtuustokausi ja siksi periaatepäätöksellä haetaan vuosikymmenet kestäviä linjauksia satama-alueista ja maankäytöstä.
Haluan kiittää kaupunkia ja sidosryhmiä hyvästä yhteisestä valmistelusta. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla kaupungin ylimmän päätöksentekoelimen valtuuston päätöstä.
Kirjoittaja: Ville Haapasaari, Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja