Ympäristövaikutusten hallinta

Satamatoiminnan ja merenkulun haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on yksi Helsingin Sataman tärkeimmistä tehtävistä. Haasteita asettaa Itämeren erittäin tiheä laivaliikenne ja satamanosien sijainti pääkaupunkimme keskustan tuntumassa. 

Melu, ilmanpäästöt, alusjätteet ja toiminnan vesistövaikutukset ovat merenkulun pääasiallisia ympäristövaikutuksia. Helsingin Satamassa vaikutusten hallintakeinojamme ovat mm.

  • melu- ja vesistötarkkailut,
  • automooring eli automaattinen alusten kiinnitysjärjestelmä,
  • maasähkö,
  • alusten jätevesistä huolehtiminen, muut alusjätehuollon palvelut sekä
  • erilaiset hintakannustimet. 

Melu

Melun torjunta on Helsingin Satamalle erityisen tärkeää, sillä matkustajasatamat sijaitsevat keskellä tiheästi asuttua pääkaupunkia. Haluamme olla hyviä naapureita kaupunkilaisille ja minimoimme meluhaittoja. Teemme tätä varten tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa. Vuosaaren satamaa rakennettaessa melu otettiin erityisesti huomioon. Sataman koillislaidalle rakennettiin lähes kilometrin mittainen, betoninen melumuuri ja melumäki.

Maasähkö Katajanokalla
Katajanokan satamassa on Tukholmaan liikennöiviä aluksia varten maasähköyhteys, jotta apukonemelua olisi vähemmän.

Monilla aluksilla on käytössä omia melunvaimentimia. Sen lisäksi Helsingin Satama tarjoaa aluksille maasähköä useilla laitureilla. Kun alus on laiturissa ollessaan kytketty maasähköön, sen apumoottoreiden käytön tarve vähenee. Näin desibelitasoja on saatu laskettua. Lisäksi meluhaittoihin puututaan kattavalla teknisellä ohjeistuksella esimerkiksi ramppikolinan vähentämiseksi.

Satamassa melua aiheuttavat mm. laivojen pääkoneet, kun alukset saapuvat ja lähtevät satamasta. Lisäksi melua syntyy lastin purkamisesta ja lastaamisesta, alusten ilmastointijärjestelmistä sekä apukoneiden käymisestä, kun alus tuottaa laiturissa ollessa käyttöönsä sähköä.  Myös satamassa liikennöivät työkoneet ja ajoneuvoliikenne aiheuttavat melua. 

Satamatoiminnan aiheuttama melu ei saa asuinrakennusten pihoilla tai ulko-oleskelualueilla ylittää 55 dB päivällä ja 50 dB yöllä. Sataman melutasoa valvotaan meluselvityksillä, joita Helsingin Satama teettää melumallinnuksineen ja -mittauksineen muutaman vuoden välein. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä kaupunkisuunnittelun kanssa esimerkiksi kaavoitusta suunniteltaessa.

Ilmanpäästöt

Automooring-laitteet Helsingin Länsisatamassa.
Automaattinen järjestelmä nopeuttaa laivojen kiinnitystä ja irrotusta. Se lyhentää kääntöaikoja satamassa, ja antaa aluksille mahdollisuuden hieman hidastaa vauhtiaan merellä, mikä pienentää polttoaineenkulutusta ja ilmanpäästöjä.

Satamaan ja laivoille rakennetuilla maasähköjärjestelmillä voidaan vähentää laivan satamassaolon aikana aiheutuneita ilmastopäästöjä jopa 50–80 prosentilla, kun laivat saavat laiturissa ollessaan tarvitsemansa sähkön maista, eikä apukoneita tarvitse pitää päällä. Maasähkön käyttö parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua sataman lähellä kaupungin keskustassa. Helsingissä maasähköä on tarjolla Katajanokalla, vuodesta 2021 alkaen myös Olympiaterminaalin puolella. 

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) siirrettävä ilmanlaadun mittausasema on joka toinen vuosi jossain Helsingin Sataman alueella. Mittauksilla tarkkaillaan pääasiassa laivojen, autoliikenteen ja työkoneiden päästöjä, energiantuotantoa sekä kaukokulkeumaa. Helsingin Sataman ilmanpäästöt ovat melko pieniä verrattuna muihin lähteisiin.

Lisätietoja mittausasemista ja ilmanlaadun tarkkailusta Helsingissä löytyy HSY:n sivuilla.

Laivaliikenteen rikki- ja pienhiukkaspäästöt ovat selvästi pienentyneet rikkidirektiivin myötä.

Keskeisimpiä satamatoiminnan ja alusliikenteen ilmanpäästöjä ovat typen- ja rikinoksidit sekä kasvihuonekaasut. Laivaliikenteen rikkipäästöt ovat entisestä selvästi pienentyneet Itämeren alueelle astuneen rikkidirektiivin myötä. Vuoden 2015 alusta alkaneen tiukennuksen jälkeen laivojen rikkipäästöjä rajoitetaan 0,1 %:iin koko Itämerellä. 

Käytännössä tämä merkitsee, että aluksen pitää käyttää poistokaasujen pesuria, vähärikkistä polttoainetta tai vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua (LNG) tai biopolttoaineita.

Helsingin Satama edesauttaa osaltaan LNG:n käytön yleistymistä ja on mm. laatinut LNG-turvallisuusoppaan, jossa kerrotaan käytännön tasolla minimivaatimukset varustamoille ja LNG-toimittajille, jotka haluavat tankata nesteytettyä maakaasua Helsingin Satamassa.

Alusjätehuolto 

Kaikilla Helsingin Sataman satamanosilla on jätehuoltosuunnitelmat.

Aluksilla muodostuvat jätteet jaotellaan kiinteisiin jätteisiin, öljyisiin jätteisiin ja jätevesiin. Lisäksi monet alukset lajittelevat kiinteitä jätteitä eri jätejakeisiin. Itämeren satamissa on käytössä No Special Fee -maksujärjestelmä, jossa jätemaksu veloitetaan riippumatta siitä, jättääkö alus jätteitä satamaan vai ei.

  • Helsingissä säännöllisessä linjaliikenteessä kulkevat alukset, kuten esim. Tukholman ja Tallinnan reitillä liikennöivät matkustaja-autolautat ovat solmineet jätehuoltosopimuksensa suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa. 
  • Helsingin Satama välittää jätehuollon lähinnä kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille.
Alusjätevesien vastaanottojärjestelmlä Helsingin Sataman laiturilla.
Helsingin Sataman jokaisella laiturilla on mahdollisuus jättää jätevedet suoraan kaupungin viemäriverkkoon

Helsingin Sataman jokaisella laiturilla on mahdollisuus jättää jätevedet suoraan kaupungin viemäriverkkoon, minkä kautta ne menevät Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) käsittelyyn. Jätevesien jättämisestä ei peritä erillistä maksua. 

Jätevesien käsittelystä johtuvien hajuhaittojen vähentämiseksi matkustaja-alukset esikäsittelevät jätevesiään ennen sen jättämistä satamaan. Lisäksi Vuosaaren satamassa on tähän tarkoitukseen rakennettu erillinen jätevesien esikäsittelylaitos.

Itämeren erityisalueella on voimassa käymäläjätevesien jättökielto 1.6.2021 alkaen. Laivat, jotka saapuvat Itämeren ulkopuolelta ja purjehtivat suoraan Pietariin, tulevat jättökiellon piiriin siirtymäajan jälkeen 1.6.2023. 

Helsingin Satama kehittää aktiivisesti alusjätehuoltoa. Kansainvälisille risteilyaluksille tarjotaan jäteneuvojan palveluja ja mm. risteilyalusten kiinteiden jätejakeiden jatkohyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan.

Ympäristöperusteiset hintakannustimet

Helsingin Satama kannustaa aluksia jättämään jätevedet maihin. Itämeren satamissa, myös Helsingissä, on käytössä No Special Fee -maksujärjestelmä, jossa jätevesien jättämisetä satamaan ei peritä erillistä maksua. Helsingin Satamassa alusjätemaksut perustuvat aluksen kokoon, ei siihen jättääkö alus jätettä satamaan vai ei. 

Vuonna 2016 otimme lisäksi käyttöön uudenlaisen hintakannustimen lähinnä kansainvälisiä risteilijöitä varten. Jos alus jättää satamaan jätevettä, se saa kiinteiden ja öljyisten jätteiden jätemaksusta 20 % alennusta. Nykyään lähes 90 % kansainvälisistä risteilylaivoista jättää jätevettä Helsingin sataman laitureilla.

Ympäristöperusteiset alennukset kannustavat varustamoja vähentämään ympäristövaikutuksiaan. 

Vuonna 2018 Helsingin Satamassa otettiin käyttöön linjaliikenteen aluksille myönnettävä ympäristöperusteinen aluskäyntimaksun alennus. Alennusta voi saada toimenpiteillä, jotka pienentävät alusten ympäristövaikutuksia: ilmanpäästöjen vähennyksillä, melunvaimennuksella tai muilla investoinneilla, jotka parantavat ympäristötehokkuutta erityisesti satama-alueella. Alennuksella Satama haluaa kannustaa varustamoja vähentämään ympäristövaikutuksiaan enemmän kuin lainsäädännön minimitaso edellyttää. 

Vesistövaikutukset

Sataman vaikutuksia ympäröivään merialueeseen ja esimerkiksi alueen kalatalouteen on tarkkailtu vuosia. 

Voimassa olevien ympäristölupien mukaisesti säännöllistä vesistöntarkkailua toteutetaan Vuosaaren edustalla kahdessa tarkkailupisteessä. Tulosten mukaan satama-alueen vesi on hygieenisesti hyvälaatuista.

Myös Helsingin Sataman erilaisiin kehityshankkeisiin liittyvän rakentamisen vesistövaikutuksia rajoitetaan ja tarkkaillaan. Vesirakentaminen edellyttää vesilupia, jotka määrittelevät mittaukset, näytteenotot ja virtaus/samentumismallinnukset, ympäristömaksut, tarvittavat selvitykset ja mahdolliset vesistötarkkailut myös rakentamisen jo loputtua.