Kehittämisohjelman usein kysytyt kysymykset

YLEISET

1.    Miksi Helsingissä on satama?

Satamat on perustettu kauppapaikoille, ja Helsinki on aikanaan perustettu satamaksi kilpailemaan Tallinnan kaupungin kanssa.
Helsingin satama ja kasvava pääkaupunkiseutu hyödyttävät toisiaan tuottamalla keskinäistä synergiaetuja mm. logistiikan kuljetusketjujen osalta.

2.    Mitä hyötyä satamasta on kaupungille?

Satama tuottaa mm. matkailutuloja, elinkeinoelämän toimeliaisuutta ja työpaikkoja, hyvät ja säännölliset yhteydet Tallinnaan ja muualle Eurooppaan. Helsingin Satama palvelee pääkaupunkiseudun ja koko maan elinkeinoelämää ja hyvinvointia ja sillä on huomattavat positiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen. Helsingin Sataman ja sen kautta kulkevan liikenteen taloudellinen kokonaisvaikutus on arvioitu vaikuttavuustutkimuksessa (Turun Yliopiston Brahea keskus 2019) noin 4,1 miljardiksi euroksi vuodessa.

3.    Miksi sataman toimintoja järjestellään?

Helsingin kaupungilla on tavoitteena kehittää Eteläsataman aluetta, ja toisaalta Länsisataman liikenneyhteyksiä on tarpeen parantaa kehittyvän satama- ja varustamotoiminnan vuoksi.

4.    Voisiko satamatoiminnot siirtää kokonaan Vuosaareen?

Vuosaaren satama palvelee tavaraliikennettä, ja satamatoimintojen siirtäminen kokonaisuutena on tutkittu ja todettu epätarkoituksenmukaiseksi mm. matkustajaliikenteen, matkustajien liikenneyhteyksien, matka-aikojen ja rakentamisen ympäristövaikutusten näkökulmasta. Vuosaaren sataman tavaraliikenne tulee kasvamaan ja sataman täytyy osaltaan varmistaa kasvun edellytykset, senkään vuoksi matkustajaliikenteen siirtäminen Vuosaareen ei ole järkevää. 

5.    Milloin satama ja laivat lähtevät Eteläsatamasta?

Tukholman liikenne siirtyy Katajanokan satamaan noin vuonna 2030, ja Eteläsatamaan jää kansainvälistä risteilyliikennettä ja sinne varataan myös tilaa mahdolliselle pika-alusliikenteelle.

6.    Miten laivapaikat ja sataman ympäristövaikutukset muuttuvat suhteessa asumiseen?

Periaatteessa laivapaikat pysyvät nykyisellään, mutta Länsisatamassa lähimpänä Tyynenmerenkadun asutusta oleva laivapaikka poistunee käytöstä. Satama toimii ympäristöluvan mukaisesti. Ympäristöluvassa määritellään sataman ympäristövaikutuksen ehdot.

7.    Tuleeko matkustajaliikenne palautumaan koronasta?

Tämänhetkisten arvioiden mukaan matkustajaliikenne palautuisi vuoteen 2023 mennessä. 

8.    Jatkuuko Tukholman liikenne?

Kyllä jatkuu.

9.    Syntyykö Tallinnan liikenteeseen sähkökäyttöistä pika-alusliikennettä?

Teoriassa se on mahdollista, mutta toistaiseksi puuttuu varustamo, joka hoitaisi tämänkaltaista liikennettä ja riittävän hyvät teknologiset ratkaisut liikenteen hoitamiseksi.

10.    Tulevatko risteilyalukset jatkossa vielä Katajanokalle, Eteläsatamaan?

 Kyllä

11.    Pääseekö jatkossakin merimatkalle suoraan keskustasta? 

Kyllä. 

12.    Miten nykyisten terminaalirakennusten käy?

Länsisataman nykyinen T2-terminaali jatkaa Tallinnan liikenteen terminaalina, ja vanha matkustajaterminaali (T1) korvataan uudisrakennuksella. 
Katajanokan nykyinen matkustajaterminaali korvataan uudisrakennuksella. Satama rahoittaa kehittämisohjelman asiakkailta perittävin satamamaksuin.

13.    Kuka maksaa sataman kehittämisohjelman?

Helsingin Satama Oy, joten kehittämisohjelman kustannukset ovat kokonaisuudessaan yhtiön oma investointi

14.    Onko varmaa, että kustannukset eivät kasva?

Kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä, ja satama toteuttaa hankkeet omina investointeinaan.
Sataman tavoitteena on tehdä liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta kannattavat investoinnit.

15.    Kaatuvatko tunnelin kustannukset kaupunkilaisille, jos liikenne-ennusteet eivät toteudu?

Eivät, vaan satamatunneli on sataman investointi.

16.     Vaikuttaako kehittämisohjelma Suomen huoltovarmuuteen?

Satamatunneli osaltaan parantaa tavaraliikenteen logistiikkaketjua, ja siinä mielessä sen voidaan ajatella parantavan huoltovarmuusketjua.

17.    Mikä on ohjelman valmistumisaikataulu? 

Helsingin Sataman kehittämisohjelma on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2021- 2030. Kehittämisohjelmaa toteutetaan osa kerrallaan, ennalta suunnitellussa järjestyksessä ja hallitusti. Edellinen hanke vaikuttaa aina seuraavaan.

Lue lisää kehittämisohjelman aikataulutuksesta täältä.

18.    Paljonko matkustajamäärät kasvavat Katajanokalla, kun Tukholman liikenne keskitetään sinne. Entä Länsisatamassa?

Kehittämisohjelmassa Tukholman liikenne keskitetään Katajanokalle. Siellä matkustajamäärien arvioidaan vähenevän noin neljänneksen verrattuna vuoteen 2019, kun Tallinnan liikenne on siirretty Länsisatamaan. Länsisataman matkustajien määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2040 mennessä 11,6 miljoonaan.

YMPÄRISTÖ

19.    Mitkä ovat kehittämisohjelman ympäristövaikutukset?

Kehittämisohjelma on ympäristövaikutuksiltaan mm. maaliikenteen sekä merimatkan osalta positiivisin aiemmassa vaiheessa tarkastelluista skenaarioista. Helsingin keskustasta Tallinnaan suuntautuvan liikenteen keskittäminen Länsisatamaan ja Helsinki-Tukholma -liikenteen keskittäminen Katajanokalle tarkoittaa, että osalla Helsinki-Tallinna liikenteestä matka lyhenee 3 km (3,6 %). 

Tämän seurauksena alusliikenteen CO2-päästöt vähenevät yhteensä 1200 tonnia (0,2 %).  Tieliikenne huomioiden CO2-päästöt vähenevät 550 tonnia (0,1 %) verrattuna Hesarama-tutkimuksen 0-skenaarioon. 

Lue lisää kehittämisohjelman ympäristövaikutuksista.

20.    Aiheuttaako tunnelin liikenne (tai tunnelin rakentaminen) tärinää asunnoissa tai liiketiloissa?

Rakentamisen aikainen väliaikainen haitta (tärinä ja melu) voi olla mahdollista, mutta ko. ympäristöhaitat pyritään minimoimaan ja niistä tiedotetaan riittävässä määrin etukäteen. 
Rakentamisenaikaisia haittoja voitaneen vertailla esim. metron rakentamiseen.


TUNNELI

21.    Miten satamatunneli vaikuttaa Lapinlahden alueeseen ja sen luontoarvoihin? 

Satamatunneli ja Lapinlahden alue yhteensovitetaan kajoamatta (tuhoamatta) alueen luontoarvoihin.

22.    Onko satamatunneli osa keskustatunnelia?

Ei ole, vaan se on itsenäinen hankkeensa.

23.    Miksi tunneli rakennetaan ja mitä hyötyä siitä on?

Tunneli rakennetaan, jotta sataman liikenne välillä Länsiväylä ja Länsisatama saadaan sujuvaksi ja mahdollisimman häiriöttömäksi; jotta sataman saavutettavuus paranee, ja jotta Jätkäsaaressa haitaksi koettu raskas liikenne saadaan siirrettyä pois katuverkosta, ja siten saadaan katuverkkoon tilaa muulle toiminnalle. 

24.    Onko muita vaihtoehtoja tunnelille?

Kaupunki on sataman kanssa yhteistyössä tutkinut useita erilaisia vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole koettu toteuttamiskelpoiseksi. Satamatunneli on sataman näkökulmasta paras vaihtoehto satamaliikenteen sujuvuuden ja häiriöttömyyden osalta. Se takaa myös liikenteen ennustettavuuden ja ennakoitavuuden, ja mahdollistaa kuljetus- ja matkaketjujen suunnitelmallisuuden sataman ja liikenneverkon välillä.

25.    Siirtyykö kaikki Länsisataman liikenne tunneliin?

Sataman raskas liikenne (rekat) käyttää ainoastaan tunnelia, ja suuri osa matkustajaliikenteestä (henkilöautot) voi myös käyttää tunnelia riippuen siitä mihin matka suuntautuu.

26.    Kuka päättää satamatunnelin rakentamisesta? 

Helsingin Satama Oy:n hallitus.Tarvittaessa yksittäisistä investoinneista päätetään muodollisesti Helsingin satama Oy:n yhtiökokouksessa.

27.    Minkälaisia riskejä (taloudellisia, ympäristö-) tunnelin rakentamiseen liittyy?

Riskien alustava kartoitus on tehty, ja riskit kartoitetaan ja hallitaan hankesuunnittelun ja toteutuksen aikana.

28.    Tunnelin vaikutukset Lauttasaaren liikenteeseen?

 Satamatunneli liittyy Länsiväylään eikä sillä ole muuta liikenneyhteyttä Lauttasaareen. Liikenneyhteydet Lauttasaareen sekä Länsiväylän että Ruoholahden kautta säilyvät ennallaan. 

29.    Ketkä tunnelia saavat käyttää?

Tunnelia käyttävät ajoneuvot sataman ja Länsiväylän välillä: raskas liikenne kokonaisuudessaan ja Länsiväylän ja Länsisataman välinen henkilöautoliikenne. 

30.    Miten tunneli vaikuttaa Jätkäsaaren liikenteeseen ja alueen arkeen? 

 Satamaliikenne suuntautuu tunneliin ja vapauttaa tilaa katuverkosta muulle liikenteelle. On odotettavissa, että arkiliikenne katuverkossa koetaan sujuvammaksi satamatunnelin valmistumisen jälkeen.  

31.    Millä tavoin käsitellään yksityisten tonttien alle rakentamista?

Tunneli kulkee tilanvaraussuunnitelman mukaisessa linjauksessa syvimmillään n. -40m merenpinnan alapuolella mm. metrolinjan ja monia muita maanalaisia tiloja alittaen, mistä johtuen sen rakentamisesta ei ole mainittavaa vaikutusta yksityisten kiinteistöjen käyttöön. 

32.    Missä kohtaa tunneli nousee Länsiväylälle?

Näillä näkymin on kaksi tutkittavaa vaihtoehtoa. Satamatunnelin Ruoholahden puoleinen pää nousee maanpinnalle joko Ilmarisen toimitilakorttelin ja Lapinlahden alueen välistä tai jonkin verran kauempana Länsiväylällä.

33.    Miten liikenne järjestetään tunnelin rakentamisaikana?

Tunneli rakennetaan maan alle, ja suuaukot toteutetaan satamassa alueelle, johon myöhemmin tulee terminaalirakennus eli sillä alueella ei ole liikennettä. Länsiväylän päässä tunnelin suuaukko sijoittuu väylän viereen eli se ei vaikuta Länsiväylän käyttöön.
Nykyiset liikennereitit ovat käytössä siihen saakka, kunnes tunneli on valmis.

34.    Tuleeko Helsingin Satamaan automatisoituja aluksia?

Näköpiirissä ei tällä hetkellä ole sellaisia.

35.     Suunnitellaanko Tallinnan tunnelia edelleen ja millä tavoin se vaikuttaa sataman liikenteeseen?     

Tallinnan tunneli on esitetty Uudenmaan ja Helsingin maankäytön suunnitelmissa, mutta sen eteenpäin viemisestä ei ole virallista kannanottoa. Tallinnan tunneli on valtion, Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton suunnittelema hanke eikä se liity Helsingin Sataman toimintaan.

LIIKENNE

36.    Miten paljon rekkaliikenne keskustassa lisääntyy?

Rekkaliikenne Eteläsatamassa ja Katajanokalla ei lisäänny, koska keskittämisen seurauksena Tallinnan rekkaliikenne siirtyy Länsisatamaan, ja käyttää ainoastaan Länsiväylää reittinä satamaan ja satamasta. 2020-luvun lopulla Eteläsataman matkustajalauttaliikenne siirtyy Katajanokalle, jolloin raskas liikenne Eteläsatamassa vähenee merkittävästi. 

37.    Siirtyykö rekkaliikenne tämän myötä Vuosaareen?

Matkustajalauttaliikenne jatkuu Länsisatamassa ja Katajanokan satamassa. Vuosaaressa panostetaan mm. Vuosaari Muuga -reittiin jolla kasvua pyritään ohjaamaan Vuosaareen.

38.    Miten Katajanokka kestää lisääntyvän liikenteen?

Katajanokan liikennemäärät pienenevät kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan.

39.    Miten tunneli vaikuttaa Länsiväylän liikennemääriin ja espoolaisten työmatkaliikenteeseen?

Sataman liikennemäärä on noin 10 % Länsiväylän kokonaisliikennemäärästä, ja sataman rekkaliikenne on noin 2 % Länsiväylän kokonaisliikennemäärästä. Tunneli sujuvoittaa Länsiväylän liikennettä sataman ja Länsiväylän välillä. 

40.    Vähenevätkö parkkipaikat sataman rannoilta keskustassa?

Jollakin aikataululla Eteläsataman puolella kyllä.

41.    Miten Katajanokalta pääsee autolla pois, kun satamasta tulevat, menevät rekat ja henkilöautoliikenne tukkivat yhden ja ainoan katuyhteyden, kun Varman talo (Stora Enso pääkonttori) rakennetaan?

Liikenneyhteydet on suunniteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, ja pyritty mitoittamaan siten, että liikenne on mahdollisimman sujuvaa. Katajanokan sataman liikennemäärä vähenee, kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan.