Kysymyksiä ja vastauksia skenaarioista

Lähtöasetelmista


1.  Miksi juuri nämä kolme skenaariota valikoituivat selvitykseen? Tekikö Helsingin Satama valinnan? Olisiko myös muita skenaarioita voinut selvittää?
Satama on tehnyt skenaariotyötä eri skenaariosta satamanosien osalta keväällä 2019. Tähän valikoitui sieltä todennäköisimmät skenaariot ja myöskin Vuosaari-skenaario jonka tarkentamiseen tuli tarvetta viime syksynä maanalaisen kokoojakadun päätöksenteossa syntyneessä keskustelussa.


2. Kyse on siis Helsingin Sataman omasta selvityksestä? Eikö ulkopuolisen tekemä selvitys olisi ollut puolueettomampi?
Selvitys on sataman yhteenveto lukuisista selvityksistä. Satama on tehnyt ja teettänyt lukuisia selvityksiä eri osa-alueilta. Lisäksi varustamoyhdistyksen ja kaupungin kanssa tilattiin Logscalelta laaja vaikutusselvitys, jonka osana oli myös Helsingin kaupungin tekemä kaupunkitaloudellinen selvitys.

3. Mitä luottamuksellinen tausta-aineisto käsittelee ja miksi sitä ei julkaistu?
Luottamuksellisessa tausta-aineistossa on tarkemmat Helsingin Satama Oy:n talousmallinnukset sekä tarkempaa detaljitietoa tehdyistä selvityksistä ja tarvittavista investoinneista. Julkaisemista ei nähty liikesalaisuussyistä ja aineiston detaljitason takia tarkoituksenmukaiseksi. Hesarama -tutkimus kuitenkin vastaa hyvin laajasti kysymyksiin.

Skenaarioista

4.  Mitä uutta tietoa skenaario 0 nyt tuo? Sehän näyttää käsittelevän vain asioiden nykyisellään pysymistä?
Skenaario 0 on satamatoiminnan kehittämistä nykyisissä satamanosissa perustuen Helsingin Sataman pitkän aikavälin vuokrasopimuksiin alueista, investointiohjelmaan ja liiketoimintasuunnitelmaan. Se on voimassa oleva suunnitelma, mitä vasten vaihtoehtoja on syytä peilata.

5.  Onko skenaariossa 1 esitetty Satamaväylä Helsingin Sataman yritys aloittaa keskustatunnelin toteuttaminen keskustasatamien osalta?
Ei ole. Se on satamaliikenteen tarpeisiin suunniteltu satamaliikennettä palveleva maanalainen erillisratkaisu, jonka toteuttamiseen yhtiöllä on periaatteellinen valmius. Pitkällä aikavälillä se on järkevää toteuttaa niin ettei se ole ristiriidassa mahdollisen maanalaisen kokoojakadun linjausten kanssa. Satamaväylä ratkaisisi vain Länsisatamaan liikennehaasteet kokonaan, mutta siihen liittyvä liikenteen keskittäminen helpottaisi myös Eteläsataman ja Katajanokan liikennetilannetta huomattavasti.

6.  Miten realistinen ratkaisu Satamaväylä oikeasti on akuutteihin ongelmiin liikenteessä Länsisatamassa?
Satamaväylä poistaisi satamaliikenteen aiheuttamat ruuhkapiikit katuverkosta ja sujuvoittaisi satamaan tuloa ja lähtöä. Se vastaisi myös siihen että Helsingin satama haluaa olla hyvä naapuri lähialueen asukkaille. Satamaväylä olisi mahdollista toteuttaa 2020-luvulla, tällä hetkellä ei ole näköpiirissä mitään alueen ruuhkaongelmaa laajemmin sujuvoittavaa ratkaisua.

7.  Millä konkreettisella tavalla Helsingin satama aikoo kehittää Jätkäsaaren liikennettä ja poistaa liikenteen häiriötekijöitä katuverkosta?
Liikennehäiriöt ovat ajoittaisia, vaikkakin toistuvia purskeita. Tässä skenaariotyössä Länsisatamaan hahmoteltu maanalainen yhteys olisi alustavien tarkastelujen perusteella toimiva ratkaisu hallita liikennehäiriöitä. Perusskenaariossa Satama pyrkii sujuvoittamaan liikennettä älyliikenteen keinoin ja ohjaavalla hinnoittelulla. Se ei kuitenkaan poista tarvetta katuverkon sujuvoittamiselle.

8. Miksi skenaariossa 2 ei käsitelty vaihtoehtoa, jossa matkustaja- ja rahtiliikenne eriytettäisiin Vuosaareen siirrettäessä?
Se on tarkasteltu jo aiemmin ja nähty toteuttamiskelvottomaksi ennen kaikkea siksi että se johtaisi palvelutason ja matkustajamäärän laskuun. Tämä olisi myös hiilidioksidipäästöjen kannalta huonoin vaihtoehto. Hesaraman tulokset vahvistavat tätä näkemystä.

9.  Miten skenaarioiden ympäristövaikutukset on laskettu? Mihin ne perustuvat?
Ympäristövaikutuksia on arvioitu osana HESARAMA -selvitystä apulaisprofessori Tomi Solakiven toimesta sekä sataman omana työnä. Laskennan fokus on ollut maa- ja meriliikenteen hiilidioksidipäästöissä johtuen Helsingin kaupungin ja Helsingin sataman hiilineutraaliustavoitteista.

Sataman omien laskelmien sekä Hesaramaan toteutettujen laskelmien tulokset tukevat toisiaan, joskin laskentatapa on osin erilainen. Laskenta perustu kolmen skenaariovaihtoehdon vertailuun ja hiilidioksidipäästöjen osalta keskeiseksi nousi skenaariovaihtoehtojen maa- ja meriliikenteen kuljetusetäisyydet ja -nopeudet sekä rakentamisaikainen hiilidioksidipäästö. Tekninen kehitys on oletettu eri skenaarioissa samaksi.

10. Miten hanke vaikuttaa lähi- ja suojelualueilla Vuosaaressa?
Uuden matkustajasataman ja uuden väylän pohjoisosan toteuttaminen edellyttää varsin mittavia louhintoja ja ruoppauksia. Uuden matkustajasataman toiminnasta ja alusliikenteestä aiheutuu melua, joka on potentiaalinen haittatekijä loma- ja vakituisen asutuksen sekä suojelualueiden ja niiden käytön kannalta.

Alusliikenne voi lisäksi aiheuttaa ajoittaista veden sameustason kohoamista. Tällä voi olla mm. virtaussuunnista riippuen haitallisia vaikutuksia Uutelan Särkkäniemen luonnonsuojelualueella sekä Pikku Niinisaaren luonnosuojelualueella. Mallinnettu yhteismelu rahtisataman kanssa on sekä päivä- että yömelun osalta raja-arvojen 54 ja 51 dB tasolla. Pikku Niinisaaren länsiosasta ja Uutelasta muodostuu kriittisin tarkastelukohde.

Lähistöllä sijaitsevat Uutelan särkkäniemen luonnonsuojelualue sekä Kallahden harju-, niitty- ja vesialueiden Natura-alueen ja Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen muodostama laaja-alainen kokonaisuus. Uutelan särkkäniemen alue sijaitsisi vain noin 200-300 metrin etäisyydellä uudesta matkustajaterminaalista sen lopullisesta sijainnista riippuen ja lähimmillään alle 150 metrin etäisyydellä uudesta väylän pohjoisosan linjauksesta.

11. Miten varustamot suhtautuvat eri skenaarioihin?
Varustamojen liiketoiminnan kannalta skenaario 0 on suositeltavin, joskin siinä liikenteen haasteet ovat yhteinen ongelma. Varustamojen näkökulmasta skenaario 1 on todettu myös mahdolliseksi kehityspoluksi vaikkakin siihen sisältyy tiettyjä haasteita mm matkustajamäärän lievän laskun takia. Varustamojen näkökulmasta skenaario 2 on huonoin vaihtoehto.

Investoinneista

12. Kuinka realistista on, että jokaisen skenaarion investoinnit toteutuisivat Sataman tai kaupungin taholta? Tarvitaanko muitakin rahoittajia?
Satamalla on sinällään kantokykyä investointeihin. Kannattavuusmielessä skenaario 2 on haasteellisin investointien suuruuden takia yhdistettynä huonoimpaan liikevaihtokehitykseen.

13.  Jos Satamaväylä toteutuisi ja Satama rahoittaisi sitä 180 miljoonalla, mitä jäisi toteuttamatta satama-alueiden osalta? Mistä raha otettaisiin?
Investointi tehtäisiin pitkälle aikavälille ja sen rahoitus tulisi satamamaksujen kautta. Se ei poissulje sataman muuta kehittämistä.

14. Miten Vuosaaren tarvittavat lisäinvestoinnit on laskettu? Onko ne arvioitu vain Helsingin Sataman toimesta vai onko myös joku puolueettomampi taho arvioinut niitä?
Liikenteen keskittäminen Vuosaaren kokonaisuudessaan merkitsisi sekä satamainvestointeja että julkisia liikenneinvestointeja, joten investointiarviot ovat alustavia.
Arviot perustuvat asiantuntijoiden tavanomaiseen tekniseen laskentatapaan, jolla infrahankkeita yleisesti lasketaan ensimmäisessä valmisteluvaiheessa.

Liiketoiminnalliset riskit

15. Mitkä ovat eri skenaarioiden liiketoiminnalliset riskit Helsingin Satamalle?
Riskejä on arvioitu osana skenaariotyötä. 0-skenaario sisältää vähiten liiketoiminnallista riskiä. Skenaario 1 riskit liittyvät lähinnä merkittävän investoinnin projektinhallintaan sekä matkustajamäärän kehitykseen tässä skenaariossa. Skenaarion 2 riskit liiketoiminnalle ovat ilmeisen suuret; matkustajamäärän ennakoidaan vähentyvän merkittävästi samaan aikaan erittäin suurten investointien kanssa. Helsingin satamalle tärkeää on pitkän aikavälin näkymä ja sitoutuminen kaupungin puolelta mitä vasten investointeja voidaan tehdä ja satamatoimintaa kehittää.


16. Miten Helsingin Sataman hallitus on käsitellyt skenaarioita? Onko hallitus linjannut jotain?
Sataman hallitus käsittelee osana normaalia hallitustyöskentelyä Helsingin Satama Oy:n erilaisia tulevaisuuskuvia. Hallitus on ollut myös tässä prosessissa tiiviisti mukana. Helsingin Satama Oy on valmistellut skenaariotyön omasta näkökulmastaan pyrkien kuitenkin huomioimaan samalla vaikutukset eri sidosryhmille.

Muita kysymyksiä

17. Miksi Helsingissä on satama ja/tai voisiko satama sijoittua jonnekin muualle? Mitä hyötyä satamasta on kaupungille?
Helsingin Satama Oy:n tehtävänä on harjoittaa ensisijaisesti Helsingin alueella satamaliiketoimintaa. Tutkimusten mukaan satamatoiminta synnyttää ja ylläpitää alueella merkittävää määrää työpaikkoja, sekä tuottaa alueen kaupungeille yli sadan miljoonan euron edestä kunnallisverotuottoja vuodessa. Edellisen lisäksi satamanpito on itsessään kannattavaa liiketoimintaa ja Helsingin Satama Oy tulouttaa vuosittain Helsingin kaupungille osinkoja, vuokratuloja ja korkotuloja. Satamaliikenteen vieminen kauas kysyntäkeskittymistä olisi taloudellisesti ja ympäristön kannalta huono vaihtoehto.


18. Miksei vain hinnoittelulla ohjata raskas liikenne Vuosaareen?
Helsingin Satama Oy:n asiakkaat tekevät lopulta valinnan reitistä Helsingin satamien ja muiden satamien välillä. Hinnoittelulla ei siis voida kokonaan ohjata jotakin osaa liikenteestä toiselle reitille, mutta sitä voidaan kyllä käyttää joissain tapauksissa kannustimena. Hinnoitteluohjaukseen liittyy myös kilpailuoikeudellisia esteitä erityisesti jos sitä pyrittäisiin toteuttamaan muun kuin Helsingin Satama Oy:n intressistä. Tässä tapauksessa erityisen haasteelliseksi asian tekee se että varustamojen liiketoiminnasta vain rahdin osuus haluttaisiin ohjata toiseen satamaan. Tämä rikkoisi varustamojen tehokkaan ja ympäristöystävällisen konseptin tarjota samalla kölillä kuljetus matkustajille ja rahdille.

19. Kuka päättää skenaariotyön jatkosta?
Satamalta on pyydetty selvitys, joka on tässä työssä nyt tehty.  Kaupunki päättää miten asiaa kaupungin puolella käsitellään jatkossa. Satama jatkaa osana normaalia johtamistaan erilaisten ennusteiden ja tulevaisuuskuvien arviointia.