Historia

Maailmanlaajuiseksi levinneen koronapandemian takia matkustusta rajoitettiin laajasti. Myös Helsingin sataman kautta kulkeneiden matkustajien määrä romahti. Vasta vuonna 2022 pandemian hellittäessä laivamatkustuksen toipuminen pääsi kunnolla vauhtiin.

Länsiterminaali 2 avattiin Länsisatamassa helmikuussa 2017. Huikean näköalan merelle tarjoava terminaali on matkustusmukavuudeltaan ja sujuvuudeltaan omaa luokkaansa ja palvelee nopeaa reittiliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajaterminaalin suunnittelussa huomioitiin mahdollisimman hyvin matkustamisen mukavuus, laivaliikenteen tarpeet sekä erilaiset ympäristönäkökohdat.

Helsingin Satamasta tuli osakeyhtiö 1.1.2015 ja sai nimeksi Helsingin Satama Oy.

Ensimmäistä kertaa yli 10 miljoonaa laivamatkustajaa kulki Helsingin sataman kautta. Suosituin linja oli Helsingin ja Tallinnan väli ja toiseksi vilkkain Helsingin ja Tukholman välinen linja.

Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008. Keskustan tuntumassa sijaitsevat rahtiterminaalit suljettiin, ja niiden toiminnot siirrettiin Vuosaareen uudelle huippumodernille satama-alueelle. Suomen pääkaupunki ja sen tärkein satama Helsinki koki muodonmuutoksen.

Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä ylitti 10 miljoonaa tonnia ja kokonaistavaraliikenne 12 milj. tonnia.Satamassa kävi myös ennätysmäärä aluksia 13 866 kpl ja kansainvälisessä risteilyliikenteessä ylittyi 200 aluskäynnin raja vuodessa.

Vuosaaren sataman rakentaminen päästiin aloittamaan 2003. Ajatus Vuosaaren satamasta oli jo olemassa kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1966. Uuden tavarasataman rakentamista pohdittiin ankarasti: oli vaihtoehtoisten ratkaisujen selvitystä, keskustelua, muistioita ja seminaareja. Nykyisen sijaintipaikkansa satama sai vasta Helsingin vuoden 1992 yleiskaavassa.

Helsingin sataman kautta kulki yli 8 miljoonaa matkustajaa ja ulkomainen tavaraliikenne ylsi yli 10 milj. tonniin.

Suomesta tuli EU:n jäsen ja Helsingin kaupungin satamalaitoksesta tuli Helsingin Satama, jonka asema liikelaitoksena vahvistui entisestään. Länsisataman uusi matkustajaterminaali, Länsiterminaali otettiin käyttöön Tallinnan liikennettä varten.

Satama oli laman säästötalkoissa mukana. Katajanokan vanhat varastot otettiin uusiokäyttöön: K12 oli nyt komea hotelli ja laiturivarasto K7 oli muutettu Marina Congress Centeriksi. Keväällä kävi viimeinen laiva Herttoniemen öljysatamassa, joka vapautui sen jälkeen asuntotuotannolle. Ruoholahden entiselle satama-alueelle oli nousemassa kokonainen uusi kaupunginosa.

Helsingin Sataman matkustajamäärät nousivat tasaisesti. Nyt saavutettiin kolmen miljoonan matkustajan raja. Suomessa elettiin kasinotalouden hurjia vuosia. Konttiliikenne ja kasvava maantieliikenne johtivat satamaratojen katoamiseen. Katajanokan viimeiset raiteet purettiin 1985 ja Kauppatorin ja Katajanokan välinen silta katosi 1989.

Helsingissä oli kaikkien aikojen merishow, kun Tall Ships Race -purjehduskilpailun osallistujat vierailivat jälleen Helsingissä. 99 purjelaivaa ja parituhatta purjehtijaa kulki Karlskronasta Helsinkiin ja edelleen Maarianhaminan kautta Kööpenhaminaan.

Helsingin satamassa oli matkustajia yli 20 miljoonaa ja vientiä yli 2 miljoonaa tonnia.

Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 5 miljoonaa tonnia ja ennätykset tehtiin rikkomista varten. Viking Saga ja Viking Song olivat entisiä suuremmat Vikingin uudet alukset ja seuraavana vuonna Eteläsatamasta alkoi liikennöidä uusi ja iso Silja Linen Finlandia ja sisaraluksensa Silvia Regina.

Katajanokan matkustajaterminaali valmistui ja Finnjet aloitti varsinaisen liikenteensä toukokuussa. Laiva vei 1800 matkustajaa ja autot Helsingistä Travemündeen 23 tunnissa. Lokakuussa Länsisatamassa aloitti toimintansa konttiterminaali, jolla lujitettiin Helsingin asemaa Suomen johtavana konttisatamana. Sörnäisiin konttiterminaali saatiin 1982.

Helsingin sataman kautta kulki ensimmäistä kertaa yli miljoona matkustajaa. Eteläsatama oli matkustajaliikenteen keskus ja Katajanokalle alettiin suunnitella uutta matkustajaterminaalia. Tukholman reitille saatiin uudet Siljan lautat Bore Star, Svea Corona ja Wellamo.

Punaiset laivat Viking 5 ja Viking 6 lähtivät Tukholman reitille Katajanokan altaan pohjukasta, presidentinlinnan edestä.

Matkustajaliikenne keskitettiin Eteläsatamaan ja lastilauttaliikenne Sörnäisiin. Eteläsataman matkustajalaituriin rakennettiin uloke Tukholman autolauttojen ajosillaksi ja säännöllinen, ympärivuotinen matkustajaliikenne alkoi jäävahvisteisten matkustajalauttojen käyttöönoton myötä. Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 4 miljoonaa tonnia.

1970-luvulla kehitettiin Länsisatamaa. Tynnyreiden tilalle tulivat kontit, jotka edellyttivät suuria nostureita. Ensimmäinen konttinosturi hankittiin ja Helsingin Vapaavarasto valmistui Bunkkeriin.

Autolauttaliikenne vakiinnutti paikkansa kuusikymmentäluvulla. Ensimmäinen lautta oli Sörnäisten satamaan liikennöivä MS Hansa Express vuonna 1963. Vuonna 1967 liikennöinnin aloittanut m/s Finlandia otti jo kyytiin 320 henkilöautoa; oli saunaosastot, elokuvateatteri ja yökerho. Tästä alkoi matkustajalauttojen kilpajuoksu.

Myös suuryksikköliikenne alkoi. Oivallettiin, että lasti kannatti pakata maissa valmiiksi, niin että lautan tullessa satamaan se purettiin ja siihen lastattiin valmiiksi pakatut suuryksiköt. Laivojen satamassaoloajat lyhenivät ja merikuljetusten kannattavuus nousi kohisten.

Kruunuvuorenselän Sompasaari yhdistettiin 1950-luvulla täyttömaalla mantereeseen. 1961 sitä alettiin rakentaa ja se sulautui Sörnäisten satamaan. Tästä syystä Sörnäisten satamaa kokonaisuudessaan on kutsuttu myös Sompasaareksi. Sörnäisten satamasta kasvoi kaupungin tärkein tavaraliikenteen lauttasatama.

1960-luvulle tultaessa Helsingin sataman ulkomainen tavaraliikenne ylitti 3 miljoonaa tonnia ja kokonaistavaraliikenne meni yli 4 miljoonan tonnin.

Suomalaiset olympiahaaveet murskautuivat, kun Helsingin vuoden 1940 olympiakisat jouduttiin perumaan vallitsevan kansainvälisen tilanteen takia. Sen sijaan 1952 oli merkkivuosi Suomelle ja Helsingille, kun olympialaiset vihdoin voitiin toteuttaa pääkaupungissamme. Eteläsatamaan nousi Olympialaituri, jonka matkustajapaviljonki saatiin käyttöön kisoihin mennessä.

Talvisota käytiin 1939 - 1940 ja sotatalven aikana satamakin oli kiinni viisi ja puoli kuukautta. Myös jatkosodan aikaan 1941 - 1944 satamassa oli hiljaista. Satamaakin pommitettiin, mutta aineelliset vahingot jäivät melko pieniksi. Upouusi jäänmurtaja S/S Turso jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Alus palasi kotisatamaansa vuonna 2004, 66 vuoden tauon jälkeen. Entisöidyn aluksen historiaan voi tutustua osoitteessa www.turso.fi.

Satama laajeni Munkkisaareen 1930-luvun puolessavälissä. Vuonna 1938 öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä 1938 Sörnäisistä Herttoniemeen, jossa se toimi vuoteen 1992 asti. Laajasaloon rakennettiin1950-luvulla uusi öljysatama

Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 1 miljoonaa tonnia vuonna 1927. Seuraavana vuonna saavutettiin myös uusi virstanpylväs, kun satamassa kävi yli 10 000 alusta.

Kansa oli kyllästynyt kieltolakiin (1919 – 1932) ja salakuljetuksen huippuvuosi oli 1924. Pirtulaivat ja salakuljettajien merireitit pääosin Virosta, mutta myös Puolasta ja Saksasta kukoistivat. Merta ja saaria käytettiin hyväksi pirtun piilottamisessa.

Suomen itsenäistyminen 1917 antoi köyhän maan elinkeinotoiminnalle lisäpotkua, joskin yhteys Venäjään ja sen kauppaan katkesi. Sataman merkitys kasvoi ja Satamahallitus perustettiin 1921.

Satama laajeni: Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistyivät satama-alueeksi ja alueelle tulivat talletusmakasiinit, varastot ja nostokurjet. Saukon saarelle tehtiin 1925 hiilisatama, joka lopetti toimintansa 1977. Länsisatama alkoi saada muotonsa.

Suomen ensimmäinen varsinainen jäänmurtaja valmistui 1890. Hietalahden telakka rakensi Suomen ensimmäisen satamajäänmurtajan, Mercator-nimisen aluksen 1910. Jäänmurrolla oli suuri merkitys, sillä aiemmin merenkulku oli aina seisahtunut vesien jäätyessä. Samalla pysähtyi myös Suomen ulkomaankauppa länteen ja Venäjälle.

Vuonna 1894 Eteläsatama sai rautatien ja ensimmäisen nostokurjen. Seuraavana vuonna satamaradan kiskot vedettiin Katajanokalle asti. Satamatöiden koneellistaminen alkoi.

Sörnäisten satamasta tuli myös öljysatama. Muutamassa vuodessa siitä kasvoi valtakunnan energiahuollolle elintärkeä kumppani.

Helsinkiin rakennettiin uusi satama Sörnäisiin. Sörnäisten satama toimi puutavaran lastaussatamana ja alueelle valmistui rautatie, joka avasi uusia mahdollisuuksia tavarankuljetukselle. Alkoi uusi puutavaran aika: tukit tulivat junalla suoraan Päijänteeltä Sörnäisiin. Vuotta aiemmin valmistui Suomen ensimmäinen rautatie välille HKI - Hämeenlinna ja vuonna 1870 ratayhteys Lahden kautta Pietariin ja Viipuriin.

Ensimmäinen satamamestari nimitettiin 1839. Tämä oli alku satamalaitokselle. Helsingin ensimmäinen satamajärjestys, satamamestarin ohjesääntö annettiin 1845.

Uuden aikakauden aloitti siipirataslaiva Storfursten, joka kulki reittiä Turku-Helsinki-Pietari. Matkustajaliikenne oli vilkasta ns. kylpyläkaudella 1830-luvun lopulta 1850-luvun alkuun. Vieraita saapui etenkin Pietarista ja Tallinnasta.

Kaupungin varsinainen satama siirrettiin nykyiseen Eteläsatamaan. Matalaa Kaupunginlahtea ruopattiin, läntiseen rantaan rakennettiin laitureita, makasiineja ja satama-altaat. Pohjoissatamasta taas muodostui vuosikymmenien mittaan tärkeä halkosatama ja sen uuden laiturin nimeksi vakiintui Halkolaituri. Purjelaivat ilmestyivät satamaan 1820-luvulla.

Helsinki korotettiin Venäjän keisarin, Aleksanteri I:n käskykirjeellä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keisarilliset kultaruplat panivat kehityksen liikkeelle: Helsingistä ja sen satamasta haluttiin kehittää Suomen kaupan ja vaurastumisen keskipiste.

Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin. Sillä oli suuri merkitys alueen kaupan ja kuljetusten kasvulle vuosikymmenien ajan. Elintaso nousi ja satama kasvoi.

Silakkamarkkinat sai alkunsa, kun Helsinki sai 1743 kuninkaallisen päätöksen nojalla kahdet uudet vapaamarkkinat, joista toiset pidettiin Paavalin päivänä ja toiset Mikkelin päivänä 29.9. Vuonna 1819 Helsingin Mikkelinpäivän markkinat siirrettiin lokakuun alkuun, jossa ne ovat säilyneet meidän päiviimme saakka silakkamarkkinoina.

1700-luvulla ulkomaanliikenne kasvoi, joskin ajoittain kituliaasti. Ensimmäinen tulli- ja pakkahuone valmistui 1765 ja talo löytyy edelleen osoitteesta Mariankatu 3. Pakkahuoneella tarkoitettiin tilaa, missä maahan tuodut tavarat purettiin pakkauksistaan, tarkastettiin ja punnittiin, jotta niille voitiin määrätä asianmukaiset tulli- ja muut maksut.

Helsinki ja sen satama kituuttivat ja Tallinna sekä talonpoikaispurjehdus kukoistivat. Helsinki satamineen siirrettiin uuteen paikkaan nykyisen Kruununhaan alueelle. Pohjoissataman pistolaituri Laivasilta oli sataman alku. Satamasta kasvoi kaupunki.

Kustaa Vaasa perusti sataman ja Helsingin kaupungin 12.6.1550 Vantaanjoen suistoon. Kuningas halusi kilpailla Itämeren merikuljetuksista. Tavoitteena oli tehdä kauppaa venäläisten ja hollantilaisten kanssa ja syrjäyttää Tallinna Venäjän kaupan välityspaikkana.